Key Findings 1

Issittumi Avannarlermi naasut uumasullu inissisimaffii asseqanngitsut, taakkununnga ilanngullugit immami siku, qeriuaannartup masarsua, qeriuartup aanneranit tasinngortat tatsillu qeriuartumilu issut ukiuni qulikkaani qanittuni nungukkiartorput.

 

Immap sikuata Issittumi Avannarlermi uumassusillit assigiinngitsorpassuit ikorfartorpai, uumasullu assigiinngitsut arlallit ineqarfigaat pingaarnertut. Immalli sikua, sukkanerujussuarmik nungukkiartorpoq silaannaap allanngorneranik siulittuutit ajornerpaat qaangerlugit, soorlu nalunaarutigineqartut Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)-mit. Immap sikuata nungukkiartornerani takussutissat siulliit nittartakkami takutitat ilagaat uumasut ilaasa ikiliartorneri immap sikuanut attuumassutillit, soorlu naajavaarsuk, nannullu.

Naasut ataatsimoortut qeriuartup masarsuanik pilersitsisut, – ivikkat assigiinngitsut, ivigarsuit, issuatsiaat, orsuaasat – piffiit arlaanni taarserneqarsimapput kujasinnerusumi naasartunik naasunik, soorlu orpikkanik qorsuujuartunik. Orpiit qeriuartup marsarsuini naasalersimapput, suliniutillu ilaasa siulittorpaat 2100-mi orpiit killeqarfiat avammut 500 km-nik nuussimassasoq, taassumalu kingunerissavaa qeriuartup masarsuinik 51%-nik annaasaqarneq. Allanngornerup annertussusia apeqqutaatillugu pinngortitaq ‘Issittutut Avannarlertut’ naatsorsuunneqarunnaassaaq. Tamassuma kingunerisinnaavaa uumasut arlalissuit ullumikkut Issittumi Avannarlermi uumasut siunissami aniguisinnaassanngitsut.

Issittumi Avannarlermi qeriuartup aanneranit tatsit1 tasinngortallu tarajoqanngitsumi uumassusillit assigiinngitsut inuuffiisa annertunersaraat. Ukiut 50-it 60-illu ingerlanerini tatsit qeriuartut aannerinit pinngortut imaaruttarlutillu immertarneri naliginnaallunilu pissusissamisut ingerlajuartaraluartut, misissuinerit takutippaat tatsit taammaattut piffinni assigiinngitsuni nunngukkiartorusaartut Alaskallu avannaani Canadallu avannaani kitaani qeriuarneqartoq Siberiamili qeriuarneq annikkilliartortoq. Taamaanneranili qeriuarnerni masarsuit annertusilaarsimaneri Siberiami naammattoorneqarput. Imermi tarajoqanngitsuni uumasusillit ineqartut nuunnerisa sunniineraat uumasut nutaat tamaanga takkusuutilermata, naasoqarnermillu misissuinerit ingerlateqqiinnarneqassallutik.

Qeriuartumi issoqarfiit pinngortitaqarfiupput assigiinngitsorpassuarnik immikkoorluinnartunik, uumasunullu aalajangersimasunut ineqarfiullutik pingaarnerit, imeqarnermik nunallu pissusaanik ataavartitsillutik, carbonimillu uumassusilinnut atortumik peqartitsisorujussuullutik. Silaannaap allanngoriartornera allannguisut allat peqatigalugit annertunerpaamik avannaani issoqarfinni qeriuarnerup sivisussusianik sivikillititsiartuaarpoq. Qeriuarnerup aakkiartornera issoqarfiillu annikilliartornerisa drivhus gassinik pilersitsipput, silaannaap allanngoriartorneranut annertusititsisumik.

 

1. Qerijuartup aanneranit tatsit taseqqallu pinngortarput nunap qerisup aanneranit.