Attachments:
FileFile size
Access this URL (http://arcticbiodiversity.is/abt2010/images/stories/report/pdf/Introduction.pdf)Introduction.pdf1167 Kb
Janet Hohn, United States Dept. of the Interior, Fish and Wildlife Service, Anchorage, Alaska
Esko Jaakkola, Finnish Ministry of the Environment, Helsinki, Finland

Download

Issitut Avannarliit uumassusilinnut assigiinngitsorpassuarnut ineqarfiuvoq silarsuarmi tamarmi uumasut pingaarutillit ilanngullugit. Taakkununnga ilaapput silarsuarmi tarmarmi timmissat sissarmiut affaat sinnerlugit, Silarsuarmi nerlerit 80%-ii [3], tuttut assigiinngitsut millionit arlallit, aammalu uumasut miluumasut immikkuullarissut soorlu nanoq. Aasap sivikitsup erniorfiusup ingerlanerani, timmissat assigiinngitsut 279-it tikerartarput allaat Afrikap kujataaneersut, Australiameersut, New Zealandimeersut kiisalu Amerikamit kujallermeersut, ullut takisuut erniorluarfissallu atorluarniarlugit. Immami miluumasut arlallit, taakkununnga ilanngullugit qipoqqaat arferillu allat, natsersuit puisillu arlaat, ukiut tamaasa Issittumut Avannarlermukartarput (Figure I).


Fig1Ukiut kingullit Issittut Avannarliit annertuumik sunnerneqarlersimapput allanngoriartorlutillu allannguutinullu ilaapput unamminartut piumasaqaatillu nutaat silaannaap allanngoriartornera pingaarnertut peqqutaalluni.

 

Ukiut 100-it kingulliit ingerlanerini Issittuni Avannarlerni silap kiassusiisa agguaqatigiissinnerat marloriaatingajammik annertusisimavoq silarsuarmi kiassutsip agguaqatigiissinnerannut naleqqiullugu. Ukiut kingulliit 30-it ingerlanerini Issittumi immap sikusarnera minnerpaaffik annikilleriarsimavoq 45,000 km2/ukiumut. Kissajaartarnera nillertijaartarneralu ilutigalugit aput nunamik qalliisartoq annikilliartorpoq, taamaattuarnissaalu naatsorsuutigineqarpoq.

 

Allannguutit tamakku annertussusai Issittuni Avannarlerni uumassusillit ingerlaartuarnerannut pingaaruteqartumik sunniuteqassapput. Kiatsinnerup kinguneranit avatagiisini allannguutit sukkanersaasa ilaat tassaapput immami imermilu tarajoqanngitsumi allannguutit.

 

Uumasut sunnerneqarnerit tassaapput uumasut aalajangersimasumik siaruartartut imaluunniit immikkorluinnaq ittumik ernioriaasillit, sikup nerisassaqartitsinera tunaartaralugu.

 

Silaannaap allanngornerata sunniutai naatsorsuutigisat allat, sunniuteqarsinnasullu allat soorlu suliffissuanik, pisuussutinillu atuinermik ineriartortitsineq Issittuni Avannarlerni uumassusillit allanngorarneranik sunniutaasinnaasut tassaapput:

  • Uumasut sumiiffiisa allanngorneri, nunat mmikkoortuini, uumasut annertusineri (ilanngullugit uumasut nutaat tikittalerneri) sumiiffiit aalajangersimasut Issittumi Avannarlermi uumasut inaat; uumasullu pinngortitaanerminni assigiinngissuttaasa allanngorneri; aamma uumasut tikittartut pissusaasa allanngorneri

 

Issittup Avannarliup tamarmi assiga

Issittup Avannarliup kiatsinnera, taassumalu naasunut uumassusilinnut ineqarfinnullu sunniutai annertusiartortut misissornissaannik nakkutiginissaannillu pisariaqartitsineq, Issittumilu Avannarlermi uumassulillit assigiinngitsut pillugit ilisimanngisat suunerinik paasisaqarnissaq ilisimasaqarnerulernissarlu annertusivoq. Piumasaqaat taanna 2005-mi Issittumi Avannarlermi silaannaap sunniineranik naliliinermi (Arctic Climate Impact Assessment (ACIA)) paasilluarneqarpoq [1]. CAFF-mi suleqatigiit katerisat inassutinut taakkununnga akissuteqarput Issittumi Avannarlermi Tamarmi uumassusillit assigiinngissutaannik nalunaarsuinermik pilersaarusiornermikkut (Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP, www.cbmp.is)).

 


ABA_p10CBMP-p pilersinnerata malinnaaffigenerani CAFF-mi suleqatigiit katerisat isumaqatigiipput pisariaqartoq ingerlatsinissamut aaqqissuisut allanngutsaaliinissamullu ingerlatsisut suleqateqartissallugit Issittumi uumassusillit assigiinngissutaannik ilisimatuussutsikkut pinngortitalerinermilu pitsaanerpaanik ingerlanneqartumi (TEK)1. Suliniuteqarneq taanna, Issittumi uumassusillit assigiinngissutaasa naliliiffiginera (Arctic Biodiversity Assessment (ABA, www.caff.is/aba), 2006-mi Issittumi Avannarlermi Isumalioqatigiinnit akuerineqarpoq. ABA-p siunertarai Issittumi Avannarlermi pinngortitap ingerlanerata uumassussillillu assigiinngissutaasa ullumikkut qanoq inneranik pisariaqarluinnartumik allaaserisaqassallutik, uumassusillit assigiinngissutaasa silarsuarmi piffinnilu aalajangersimasuni nalilernissaannut tunngaviliissallutik, Issittumi Avannarlermi Isumalioqatigiit siunissami suliassaanik tunngaviusumik paasissutissiissallutik aqqutissiuisuussallutillu.

 

Kiisalu, ilisimatuussutsikkut pinngortitalerinermilu ingerlanneqartumi paasisanik nutaanik paasissutissiissallutik, allattuiffinni amingaatigineqartunik nalunaarsuissallutik, allanngornermi peqqutaasunik pingaarnernik paasiniaassallutik, Issittumilu Avannarlermi uumassusillit assigiinngissutaat pillugit periaasissanik innersuuteqassallutik. ABA-p tunniussassaa siulleq tassaavoq tamakkiisumik allaaserisaq, Issittumi uumassusillit assigiinngissutaasa allanngoriartornerat 2010 (Arctic Biodiversity Trends 2010): Allannguisinnaasut immikkoortitat Issittumi Avannarlermi uumassusillit assigiinngissutaasa ullumikkut qanoq innerranik allanngoriartorneranillu siullermeertumik naliliiffigisat, CBMP-p [11] misissuinermi malittarisassat ineriartortitai tunngavigalugit.

 

Issittumi Avannarlermi Uumassusillit assigiinngissutaasa 2010-mi allanngorarnerisa allaaserinerannut, allannguisinnaasut 22-it toqqarneqarsimapput maannakkut allanngoriartorneq Issittumi Uumassusillit assigiinngissutaasa allanngoriartornerinik takutitsisut. Takutitassat qinerneqarsimapput uumasut assigiinngitsut Issittumi Avannarlermi pinngortitami siaruarsimanerpaat tunngavigalugit. Takutitat immikkoortuini tamakkiisumik qanoq issuseq takutitallu allanngorneri, allannguisinnaasunut paasissutissat siunissamilu sammisassat takutinneqarput.

 

ABA tassaavoq Issittumi Avannarlermi Isumalioqatigiit silarsuarmi tamarmi allanngutsaaliuinissamut pisariaqartitanut siunnersuutit. Issittumi Avannarlermi pinngortitaq siunissami nalunanngitsumi sulissutigisariaqarpoq aammali silarsuarmi uumasut assigiinngissutaat suli annertunermik sulissutigisariaqarput. 2002-mi, Uumassusillit Assigiinngissutaat (Convention on Biological Diversity (CBD)) pillugu Peqatigiit ataatsimeersuarneranni siunertamik pilersitsipput “2010-mi angussallugu ersarissumik uumassusillit assigiinngitsut ullumikkut ikiliartornerat millisissallugu silarsuarmi, piffinni aalajangersimasuni naalagaaffinnilu piitsut annikillisassallugit, silarsuarmilu tamarmi iluaqutaasussatut suliniutitut”. Kingornatigut 2010-mi anguniakkat World Summit-mi Sustainable Development (2002)-mi aammalu USA-mi General Assembly-mi akuerineqarput.

 

Issittumi Avannarlermi Naalakkersuisut qanittumi ataatsimiinneranni paasineqarpoq 2010-mi Issittumi Avannarlermi uumassusillit assigiinngitsut allanngoriartornerat pillugu allaaserisaq Issittumi Avannarlermi Isumalioqatigiissitat USA-mi 2010-mi internationalimik uumasut assigiinngisutaasa ukiuanni ilanngussaassasoq taassumalu saniatigut aamma CBD-p pingajussaannik Silarsuarmi Uumassusillit assigiinnginnerat pillugit takutitsinermi (Global Biodiversity Outlook) ilanngussaassalluni, 2010-mi Uumassusillit assigiinngissutaannut anguniakkat siumukarnerinik nalunaarutaasumik.